Fehér Szél - virtuaalihevonen
nimi, kutsumanimi
säkäkorkeus, syntymäaika omistaja isä, isän rotu |
Fehér Szel "Arttu"
150cm 03.04.2009, 11 vuotias Hiisikylän Ratsastuskoulu Nap Gyerek, shagya |
rotu, sukupuoli
väri ja merkit kasvattaja koulutustaso emä, emän rotu |
shagya-arabi, ruuna
kimo Jér Málí, Unkari heA, 110cm Szépség , shagya |
Arttu on hevonen, jonka luonnetta on kovin vaikea kuvailla. Se tuntuu vaihtelevan kuin vuorovesi, toisena päivänä ruuna on varsin yhteistyöhaluinen ja hyvän tuulinen, kun taas seuraavana se pinkoo pää kolmantena jalkana tarhassa hakijaansa karkuun ja sen jälkeen ratsastaja selässän ympäri kenttää. Kolmantena taas ei liikuta sitten mihinkään. Onneksi suurinosa Artun päivistä on hieman näiden kaikkien sekoitusta, jolloin se yleisesti ottaen tekee niinkuin pyydetään, testaten välillä, että onko nyt ihan pakko.
Tutustumisvaiheessa Arttu on syytä hoitaa ja varustaa käytävällä kaksin puolin kytkettynä. Se ei oikein osoita mielenkiintoaan tuntematonta ihmistä kohtaan, koska "hei tuolla meni naapuritarhan tamma" "ohoooh mulla oli jäänyt aamukauraa hampaiden väliin" "aamukaura - hei mullahan on nälkä". Kun uusi ihminen tulee ruunalle tutuksi, alkaa sitä kiinnostaa myös tämän toimet (ja takin taskut) jolloin hoitotilanteet sujuvat hieman rauhaisammin ilman Artun turhaa hötkyilyä. Kiltti ruuna kuitenkin on, se ei koskaan pure tai potki, vaikkakin höseltäessään talloo todennäköisesti varpaan jos toisenkin. Myös taluttaessa Arttu toisinaan hoksaa jotain paaaaaaaljon mielenkiintoisempaa tien toisella laidalla ja sitten hoitajaa viedäänkin kuin pässiä narussa.
Ratsuna Arttu on parhaina päivinään todella miellyttävä ja tasainen, mutta yleensä turhan vauhdikas ja säpäkkä. Jos tallille kävellessäsi ohitsesi vilati jotain valkeaa, oli se todennäköisesti kentältä karannut Arttu ratsastajineen. Se vaatiikin ehdottoman jämäkän kuskin, joka osaa pitää ruunan ajatukset töissä (eikä siinä hampaankolossa olevassa kauranjyvässä) ja keksii tälle paljon mielekästä tekemistä. Koulupuolella Arttu on huomattavasti helpompi hallita kuin esteillä ja tuolloin sen keskittymiskykykin on hieman suurempi. Estetunneilla "Valkoinen Tuuli" tykkää näyttää mistä on nimensä saanut ja pinkoo hirmuista kyytiä esteeltä toiselle, jollei ratsastaja laita sitä heti ruotuun. Rauhalliselle maastoilijalle Arttu ei ole ehkä se unelma kaveri, mutta jos pidät vauhdista ja toisinaan hieman vaarallisistakin tilanteista on Arttu loistovalinta maastoretkelle. Jonossa se kyllä pysyy omalla paikallaan muiden mukana, mutta etenkin yksin ollessaan tahtoo hieman kiikutella kuskiaan.
hoito-ohjeet
työajat:
|
tunneille:
|
muuta:
|
tunnit ja valmennukset
pienryhmätunti 3.7.2013 - esteet 100cm, ratsastajana Sofia, opettajana Purtsi
Artun astellessa kentälle kirosin sitä jo etukäteen maan syvimpään rakoon. Ratsastaja kuitenkin kumosi ennakkoluuloni tunnin kulusta ratsastamalla hevosta todella nopeilla ja jämyillä avuilla ja Arttu oli Sofian hallinnassa ennen kuin ehti edes haaveilla turhasta intoilusta. Sarjaesteillä meno näytti vielä ihan superhyvältä, mutta jostain syystä ratsu pääsi hieman lipsumaan turhan kuumaksi, kun vaihdoimme leveille trippeleille. Yhtä kieltoa lukuunottamatta Arttu kuitenkin suoriutui tehtävistä hyvin rohkean kuskinsa kanssa ja Sofia oli hienosti mukana hypyissä. Loppuverryttelyä katsellessani tulin tulokseen, että hevosista pitää saada vielä vähän virtaa pois, joten otimme reipasta laukkaa kenttää ympäri saadaksemme ponit vähän väsähtämään ja renoutumaan loppuraveihin. Arttu on tunnetusti rentouden vastakohta, mutta sekin malttoi hieman asettua loppua kohden. Ratsastajalle mielettömästi kehuja jämystä asenteesta kuumaa ponia kohtaan, vaikka keskivaiheilla keskittyminen hieman lipsuikin!
Artun astellessa kentälle kirosin sitä jo etukäteen maan syvimpään rakoon. Ratsastaja kuitenkin kumosi ennakkoluuloni tunnin kulusta ratsastamalla hevosta todella nopeilla ja jämyillä avuilla ja Arttu oli Sofian hallinnassa ennen kuin ehti edes haaveilla turhasta intoilusta. Sarjaesteillä meno näytti vielä ihan superhyvältä, mutta jostain syystä ratsu pääsi hieman lipsumaan turhan kuumaksi, kun vaihdoimme leveille trippeleille. Yhtä kieltoa lukuunottamatta Arttu kuitenkin suoriutui tehtävistä hyvin rohkean kuskinsa kanssa ja Sofia oli hienosti mukana hypyissä. Loppuverryttelyä katsellessani tulin tulokseen, että hevosista pitää saada vielä vähän virtaa pois, joten otimme reipasta laukkaa kenttää ympäri saadaksemme ponit vähän väsähtämään ja renoutumaan loppuraveihin. Arttu on tunnetusti rentouden vastakohta, mutta sekin malttoi hieman asettua loppua kohden. Ratsastajalle mielettömästi kehuja jämystä asenteesta kuumaa ponia kohtaan, vaikka keskivaiheilla keskittyminen hieman lipsuikin!
© Hiisikylän ratsastuskoulu - kuvat © Suvi Laukkanen